VARHAISIMMAT VAIHEET
Ensimmäiset maininnat Pyhäniemen kartanosta ovat keskiajan lopulta vuodelta 1467. Jo 1500-luvun puolivälissä veroluettelot osoittivat yhden taloista kasvaneen muita huomattavasti suuremmaksi. Ratsutilan arvon Pyhäniemen kartano sai vuonna 1630. Vuonna 1666 kartanon historiassa alkoi noin sata vuotta kestänyt pappiskausi, jolloin tilaa isännöivät lähinnä seurakunnan kirkkoherrat ja kappalaiset.
AATELISSUKUJEN AIKAKAUSI
Kartanon todellinen kukoistuskausi alkoi, kun kuningas Kustaa III rakennutti v. 1780 nykyisen päärakennuksen ensimmäisen kerroksen palkkioksi kenraalimajuri Carl Johan Schmiedefeltille. Perimätiedon mukaan kuningas vieraili kartanossa toukokuussa v. 1783, ja tästä johtuen kartano sai linnan arvon (Helgnäs Slott). Kartanon pinta-ala oli suurimmillaan 1800-luvun lopulla, lähes 10000 hehtaaria. Kartanossa oli tähän aikaan 250 lypsävää lehmää ja sen juustolassa sveitsiläiset juustomestarit valmistivat Venäjän vientiin tarkoitettua sweizer-juustoa. Suomen ensimmäinen koneellinen kyntö tapahtui myös Pyhäniemen kartanossa – kyntö suoritettiin kahdella, kartanoon vuonna 1898 hankitulla englantilaisella Fowlerilla.
Kartanolla oli oma sahalaitos, ja v. 1900 kartanon omistaja varatuomari Oscar Collin perusti Pyhäniemen Pyörätehtaan (Pyhäniemi Hjulfabrik), joka valmisti kärryn- ja tykinpyöriä muun muassa Venäjän armeijalle.
Vuonna 1912 Oscar Collin hävisi Pyhäniemen kartanon uhkapelissä Monte Carlon kasinolla. Uusi omistaja, Hollannin konsuli Hendrik Max Gilse van der Pals, omisti kartanon vuosina 1912-1919. Vuonna 1918 kartanon maista erotettiin n. 2 000 hehtaaria itsenäistyneille kartanon torppareille. Ensimmäisen maailman-sodan aikana kartano säästyi suuremmilta ryöstöiltä tornissa liehuneen Hollannin lipun ansiosta.
HOLLOLAN HOLLYWOOD
Vuonna 1919 kartano siirtyi agronomi Paavo Pätiälän omistukseen. Hänen aikakaudellaan Pyhäniemen kartanoa on kutsuttu Hollolan Hollywoodiksi, koska Suomi-Filmi Oy sekä Suomen Filmiteollisuus Oy (SF) kuvasivat siellä aikakauden merkittävimpiä elokuvia, mm. Siltalan pehtoori (1934), Roinilan talossa (1935), Kaikenlaisia vieraita (1936), Seitsemän veljestä (1939), Aatamin puvussa ja vähän Eevankin(1940), Serenadi sotatorvella (1940), Kaivopuiston kaunis Regina (1941) ja Naiskohtaloita (1947).
TALVISOTA
Talvisodan aikana kartanon lähellä, Pyhäniemen jääkentällä toimineet Suomen ilmavoimien yksiköt käyttivät kartanon rakennuksia henkilökuntansa majoitukseen ja huoltoon.
TAIDEKARTANO
Kun Pyhäniemen kartanon historiallinen miljöö avattiin yleisölle kesällä 1982, aloitettiin kartanon tiloissa korkeatasoisten kuvataidenäyttelyiden järjestäminen. Näyttelyitä järjestettiin Heikki Tuomisen toimesta aina vuoteen 2003 saakka.
Kesällä 2010 Pyhäniemen kartano teki komean paluun taidekartanoksi. Kesien 2010 - 2017 kuvataidenäyttelyillä ja konserttisarjoilla Pyhäniemen kartano on lunastanut paikkansa Suomen kesätapahtumien huipulla.